Miksi?

Miksi kaikki viherkasvini aina heittävät henkensä, vaikka minä niitä yritän suurella rakkaudella vaalia ja hoitaa?

Myheritage.com -sivusto tarjoaa kelvollista aivot sulavat -ajanvietettä silloin, kun ei kykene tekemään tai ajattelemaan mitään järjellistä ja päästä kuuluu prii. Tehkää tekin oma julkkiskuvakollaasinne. Saatatte jopa yllättyä.

Håmå ei vanhene koskaan!

Kävimme tosiaan eilen katsomassa riemastuttavan 'Homo ei vanhene koskaan'-kabareen, joka on jatkoa parin vuoden takaiselle ravintolakabareelle 'Ei kerta homoa tee'. Odotukset olivat aiemman tuotannon perusteella korkealla, mutta Teatteri Kantanäky onnistui ainakin omalla kohdallani jopa ylittämään odotukset. Olisi ne pari tuntia voinut paljon huonomminkin käyttää. 'Homo ei vanhene koskaan' -kabareeta esitetään tammikuun puolelle. Lisätietoa kabareesta täältä.

Lauantaina piipahdin pikavisiitillä Helsingissä. Ohjelmaan kuului tuttujen tapaamista, ostoksia ja Picasso-näyttely Ateneumissa. Näyttelyn laajuus yllätti positiivisesti. Aiemmin olen nähnyt Picasson töitä viime vuonna Roomassa, ja silloin näyttely oli vahvasti grafiikkapainotteinen. Ateneumin näyttelyssä oli jopa veistoksia ja valokuvia, mikä ilahdutti suuresti. Käykää ihmeessä tutustumassa näyttelyyn, jos vain suinkin kykenette. Aikaa on vielä tammikuun kuudenteen päivään asti.



Piipahdin myös Morticiassa. Tarkoituksena oli käydä ihan vain katselemassa valikoimaa, mutta eihän se tietenkään vain siihen katseluun jäänyt. Mukaan tarttui tällainen korsetti:



Olihan tuo nyt aivan pakko ostaa, vai mitä?

Hiiriä ja homoja

Lesbokommuuniin on liittynyt uusia jäseniä. Nimittäin lesbohiiriä! Niiden nimet ovat Meg (suklaavalkoinen) ja Jo (salmiakkivalkoinen). Nimet tulee animesta Bakuretsu Tenshi.

http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/anime.php?id=3560

Kaikki lähti siitä kun Taikkis ja Pauliina päättivät piipahtaa aikaa tappaakseen Puutorin Akvaarioon ja pällistellä siellä otuksia. Se oli turmiollista, sillä eräässä vitriinissä oli aivan syötävän suloisia hiirivauvoja! Taikkis ja Pauliina olivat tietysti aivan sparkleina noista ihqpalleroisista ja päättivät adoptoida kaksi hiirentypykkää.

Taikkis muisti kertoa Saaralle uusista tulokkaista juuri sopivasti päivää ennen muuttopäivää. Siitä ei sen enempää neuvoteltu. Vastauksena oli että mulkaisu ja " Häh! Okei no tulkoon sitten!" :D

Nyt ne kaksi suloista touhukkuutta ovat varttuneet jo ainakin puolentoista kuukauden ikäisiksi ja riivaavat meitä öisin sillä ne ovat yöeläjiä ihan niin kuin mekin! Taikkis yrittää kesyttää niitä päivittäin ja nyt ne osaavat jo omaehtoisesti nousta kiipeilemään omistajansa harteille ihmettelemään terraarion ulkopuolista maailmaa. Varjopuolena on se että on pakkopakkopakko mennä suihkuun koska hiirulaiset paskovat nopeine aineenvaihduntoineen minkä kerkeävät ja sitten ei enää olla edustuskunnossa.

Kuten aina, Taikkis raapustaa blogiin hieman aineissa. Tällä kertaa se johtuu siitä että ollaan menossa katsomaan Saaran kanssa Suxesiin näytelmää "Homo ei vanhene koskaan" ja koska Taikkis on tapansa mukaisesti PEEAA niin täällä ollaan asiaankuuluvan rattoisasti etkoilla.

IHQ!!!



SE VIE MUN ROMMIT!!111

Postia naapurille

Naapuri on ottanut tavakseen porata joka päivä kello 08.00 alkaen. Ei naurata yhtään. Menemme kohta ystävällismielisesti tervehtimään naapuria. Taikkis ottaa mukaan piikkauskoneen ja minä rälläkän. Kostotoimenpiteet alkoivat virallisesti tänään, kun kostoksi väänsin nappulat kaakkoon ja huudatin naapurille norjalaista örinää.



Onneksi sai avata joulukalenterista ensimmäisen luukun. Lohduttaa se kärsinyttä ihmistä kovin. Tämän päivän olemme rytyneet sisätiloissa. Olen tehnyt Tiedonhaku ja hallinta -kurssin veemäisiä tehtäviä, joita on lähemmäs viisikymmentä kappaletta. Nyt tiedän kaiken mm. Ruotsin valtionarkistosta ja Google Scholarly -hakukoneesta. Taikkis koomaa muuten vain ja oikein luvan kanssa, sillä hän sattumoisin onnistui saamaan kaksi viikkoa sairaslomaa.



Jääkaapin oveen on päätynyt uusi magneetti, joka mielestäni kuvastaa jonkin verran lesbokommuuninkin syvintä olemusta. Tämä meidän kommuunimme on nähkääs sellainen residenssi, jossa on lähes aina avoimien ovien päivä ja outoja tyyppejä lappaakin sitten ovesta sisään jatkuvalla syötöllä. Tervetuloa omituiset otukset!

Aakkostelua

Homman nimi on siis luetella aakkosittain oman elämän olennaisia asioita.

Antiikki. Aikakausi, johon minulla on ikuinen viha-rakkaussuhde.

Biseksuaalisuus. Osa minua.

Clannad. Tärkeä yhtye, jonka musiikkiin palaan aika ajoin.



Damaskos. Tuhannen ja yhden yön kaupunki. Häilyvien varjojen ja salaisuuksien kaupunki. Kaupunki, jota kannan mukanani kaikkialle.

Elisa. Serkku ja lapsuudenystävä. Edelleen hyvin tärkeä ihminen minulle.

Fazer. Sanokaa Fazer kun haluatte hyvää.

Garum. En keksinyt tähän muutakaan. Garum on kalakastiketta, jota minultakin löytyy pieni pullollinen. Vielä en ole uskaltanut kyseistä litkua ruoanlaitossa käyttää.



Hevonen. Voimaeläimeni. Kiehtova ja kaunis eläin, joka häälyy hulluuden ja mielenterveyden rajamailla.

Isä. Olen isän tyttö. Olemme luonteiltamme hyvin samankaltaisia.

Järvi. Järvistä saa hiljaista voimaa. Järvimaisema on osa sielunmaisemaani, ja olenkin selkeästi enemmän järvi- kuin meri-ihminen.

Kirja. Elämäni pyörii pitkälti kirjojen ja kirjastojen ympärillä.

Lumi. Puhdas pakkaslumi miellyttää esteettistä silmääni. Lumilajit, kuten lumilautailu, kuuluvat harrastuksiini epäsäännöllisen säännöllisin väliajoin.

Matka. On niitä, jotka lähtevät ja niitä, jotka jäävät. Itse preferoin lähtemistä.

Näkö. Esteetikolle näköaisti on luonnollisesti tärkeä asia.

Oikuttelu. Saan usein huvittavia (ainakin muiden mielestä) oikuttelukohtauksia. Syyt oikuttelujeni taustalla ovat useimmiten mitä typerimpiä ja mitättömimpiä.



Pohjois-Karjala. Maakunta, jonka luontoon ja ihmisiin minulla on aavistuksen pakkomielteenomainen fiksaatio.



Quiro. Sarjassamme Kryptisiä soittimia. Hauska ja sympaattinen soitin, joka on jo pidemmän aikaa ollut hankintalistallani.

Ronja Ryövärintytär. Merkittävin lukukokemukseni. Sitten aikanaan kun aika minusta jättää, haluaisin päästä samanlaiseen maailmaan, kuin missä Ronja vipeltää.

Sanat. Suuri rakkauteni ja pakkomielteeni.

Tähtitiede. Oma kontribuutioni kyseistä tieteenalaa kohtaan on lapsenomaisen innon ja amatöörimäisyyden värittämä harrastelu. Sitä nyt on vain sattunut syntymään tällaiseksi omituiseksi kyyhäilijäksi.

Usva. Kaunis ja mystinen luonnonilmiö.



Vesipiippu. Vesipiippu on sosiaalinen väline, jossa poltan täysin laillista hedelmätupakkaa.

Walt Whitman. Suuri pieni ihminen. Lukekaa When I Heard the Learned Astronomer -runo. Tämä on käsky!

Xena. Viihdyttävähkö tv-sarja. Ja kyllä, olen kuullut ennenkin, että näytän vähän Xenalta.

Yksinolo. Elinehto. Muutun ihmishirviöksi, jos en saa välillä vetäytyä rauhaan omaan luolaani.



Zenobia. Sit tää ois niinku vähän kiinnostunu tästä Palmyran kuningattaresta, ja tekis niinku jonkinlaista tutkielman tapaista kyhäelmää tästä.

Åbo. Kotikaupunkini.

Äkkiä. Olen kärsimätön, ja vihaan jonottamista ja ylipäätään kaikenlaista odottelua.

Öykkäröinti. Huvittavaa muiden kohdalla, häpeällistä omalle kohdalle osuessa.

Lapsellisuuksia

Muistatko vielä, miltä tuntui olla lapsi? Kun kaikki oli elämässä vielä mahdollista ja nenä keittiöpöydän korkeudella? Kopioi nämä omiin muistiinpanoihisi ja korvaa vastaukseni omillasi. Haasta ystäväsikin muistelemaan. Se voi olla joskus tervettä.

1. Missä ja koska synnyit?
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 15.4.1986.

2. Onko sinulla sisaruksia?
Neljä ja seitsemän vuotta vanhemmat veljet.

3. Olitko päivähoidossa vai kotihoidossa?
En ole koskaan ollut päivähoidossa. Mummi asui meillä ja huolehti minusta päivisin.

4. Oliko teillä lemmikkieläimiä?
Kissoja on aina ollut. Yhdessä vaiheessa minulla oli myös seeprapeippoja ja undulaatti. Tällä hetkellä alkukotona on kaksi kissaa ja koira.

5. Muistatko aikaa, kun ei vielä ollut lapsilla turvaistuimia, vaan keikuttiin etupenkkien välissä tai tapeltiin sisarusten kanssa siitä, kuka saa istua edessä?
Johan toki. Hävisin useimmiten etupenkkitappelut, mutta vetosin sitten aina siihen, että kaikki tärkeät henkilöt istuvat aina takapenkillä.

6. Oliko sinulla mielilelua?
Lasketaanko kirja? Isoäidin satuvakka oli ehdoton mielikkini penskana, ja pakotin mummin lukemaan kyseistä opusta uudestaan ja uudestaan. Osaan vieläkin sen kirjan ulkoa.

7. Muistatko mitä sinusta piti tulla isona?
Toiveammatteja oli useita: tutkimusmatkailija, kasvitieteilijä, toimittaja, eräopas...

8. Olitko ns. näkymätön kiltti lapsi vai jokapaikan apina?
Useimmiten olin hiljainen ja rauhallinen. Kaverien kanssa sitten joskus tuli apinoitua ja välillä ihan yksinkin.

9. Kuljitko pihoilla leikkimässä, kotiavain kaulassa roikkuen?
Meillä oli aina avoimien ovien päivä, eikä ulko-ovi ollut koskaan lukossa. En kulkenut niinkään pihoilla, vaan enimmäkseen metsissä.

10. Nukuitko valot päällä?
En yleensä. Joskus nukahdin kesken lukemisen ja valot jäivät vahingossa päälle.

11. Lempi lastenohjelmasi?
Matka maailman ympäri oli ylivoimainen suosikkini. Muita hyviä olivat Tohtori Sykerö ja kaikki Disneyn jutut.

12. Muistatko ensimmäistä koulupäivääsi?
Muistan. Satoi vettä ja minulla oli jalassa uudet kumisaappaat. Sateesta huolimatta äiti pisti minut ajamaan pyörällä kouluun. Pyöräni oli vaaleanpunainen, mallia Helkama Kaunokki.

13. Keräilitkö jotain?
Kaikenlaista. Kiviä, kasveja, puhelinkortteja ja Aku Ankan taskukirjoja muunmuassa.


14. Mikä oli lempiaineesi alaluokilla?
Historia, musiikki, biologia ja äidinkieli.

15. Olitko koulukiusattu tai -kiusaaja?
En kumpaakaan. Minua pidettiin yleisesti outona kummajaisena, mutta kukaan ei silti koskaan kiusannut. Ehkä eivät uskaltaneet. :D

16. Mitä harrastit?
Balettia, kansantanssia, kuorolaulua, ratsastusta, kuvataidekoulua, partiota, haitarin- ja viulunsoittoa, laskettelua ja teatteria.

17. Ystäväsi?
Ennen kouluikää leikin paljon samanikäisen serkkuni kanssa. Ala-asteella minulla oli kolme hyvää ystävää, ja yläasteella suunnilleen saman verran. Tein aina tarkan erottelun kaverin ja ystävän välillä.

18. Mieluisin muistosi jostain ensiluokkien tapahtumasta?
Ensimmäisellä luokalla meille jaettiin aapiset. Yksi aapinen oli uusi ja muut olivat lama-ajalle ominaisesti käytettyjä. Tämä uusi aapinen arvottiin, ja arpaonni suosi minua.

19. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?
Kiltti mutta jämäkkä naisopettaja.

20. Oliko vanhemmillasi tiukka kuri?
No oli se ainakin nykymittapuun mukaan tiukka.

21. Miten perheesi lomaili?
Harrastimme Suomi-matkailua kesät talvet. Talvisin käytiin aina Lapissa.

22. Lempiruokaasi natiaisena oli?
Karjalanpaisti ja perunamuusi.

23. Tupakoitiinko teillä sisätiloissa?
Kukaan ei polttanut.

24. Mitä asioita pelkäsit?
Käärmeitä ja kaikenlaisia pahoja henkiä.

25. Onko sinulla nykyään jo omia lapsia?
Ei.

Haasteeseen saa tarttua ken halajaa..

"Jos sanon et maailma ei pyöri, se ei silloin pyöri, jumalauta!"

Kotarit piipahtivat keikalla Turussa. Pakkohan se oli taas mennä kuuntelemaan Hynysen karjumista. Hain eilen keikkalipun levykaupasta, ja yllättäen Hynynen ihan itse oli siellä antamassa haastattelua. Väkeä oli kaupassa kuin pipoa. Jouni litki sitten viiniä siellä ja sanoi, ettei hän normaalisti mitään viinejä juo, ja että tulkaapa ihmiset juomaan hänen viininsä. Minullahan oli jo muutenkin ollut veemäinen päivä, niin meninpä sitten reippaana tyttönä raukumaan sitä viiniä Hynyseltä. Hynynen kaasi lasin aluksi puolilleen, mutta sanoin, että "kuules jamppa, tässä on nyt ollut vähän huono päivä, joten lasi täyteen ja heti!". Taisi äijä häkeltyä, kun meni ihan hiljaiseksi ja täytti mukisematta lasin piripintaan. Ei sitten jäänytkään sitä viiniä valitettavasti enää muille jaeltavaksi. Kovin murheellista.


Kyllä suomalainen mies on sitten kaunis!


Saimme kerrankin luvallisesti Taikkiksen kanssa vapauttaa persooniemme hönöilevät puolet. Kotarien pöljäily on tarttuvaa. Varokaa.